Mitä mitattiin ja miten
Porin kaupungin liikennesuunnitteluyksikkö aloitti linjastouudistuksen seurannan 5. elokuuta ja ensimmäinen mittausjakso päättyi 30. syyskuuta, jolloin kasassa oli 214 arkipäivän aineisto kuudelta runkolinjalta.
Seurannassa kirjattiin jokaisen vuoron todellinen lähtö- ja saapumisaika sekä laskettiin vaihtomatkojen kestot neljällä solmupysäkillä, joista yksi oli Vähärannikko, yksi linja-autoasema ja kaksi Keskustan läpi kulkevaa vaihtopistettä. Kaupungin liikenneinsinööri Marika Lehtonen kertoo, että aikaleimoja kertyi yhteensä 18 640 kappaletta. Mittaus tehtiin sekä aamun huipputunnilla kello 7–9 että iltapäivällä kello 15–17. Vertailukohtana käytettiin vuoden 2023 vastaavaa jaksoa, jolloin vanha linjasto oli vielä voimassa. Yksikään mittauspäivä ei osunut koulujen syyslomaviikolle. Lehtosen mukaan mittaus ei kata lauantaita eikä sunnuntaita, mikä rajasi pois noin 22 prosenttia viikoittaisista lähdöistä.
Keskustan ja Itätullin väli nopeutui
Runkolinjalla 1 Keskustasta Itätullin kautta Koivulaan matka-aika lyheni 4 minuuttia 12 sekuntia aamuhuipputunnilla, kun aiempi 21 minuutin ja 40 sekunnin keskiarvo putosi 17 minuuttiin 28 sekuntiin.
Nopeutus syntyi kahdesta syystä: uusi linjaus ohittaa Antinkadun ruuhkaisimman osuuden ja Porin Puuvillan kohdalle tuli kaksi uutta liikennevaloetuisuutta, jotka antavat bussille vihreän ennen muuta liikennettä.
Iltapäivällä hyöty oli pienempi. Se oli vain 1 minuutti 51 sekuntia.
Linjan 1 aikataulun pitävyys parani selvästi, sillä aikataulusta myöhässä saapuneiden vuorojen osuus putosi 14,3 prosentista 6,8 prosenttiin, mutta Lehtonen huomauttaa, että iltapäivän luvut sisältävät yhä Koulukadun koulun päättymisestä syntyvän piikin kello 14.05–14.25, jolloin kaksi vuoroa ruuhkautuvat säännöllisesti ja keräävät kerralla yli 70 matkustajaa.
Bussien nopeus ei kuitenkaan noussut koko reitillä, sillä Valtakadun ja Itsenäisyydenkadun risteyksessä mitattiin 38 sekunnin lisäviive verrattuna vanhaan linjastoon, koska uusi reitti kulkee saman valokierron läpi kahdesti.
Vaihdot Vähärannikossa takkuavat
Suurin ongelma löytyi Vähärannikon vaihtopysäkiltä, jossa linjojen 3 ja 7 välinen vaihtoaika venyi keskimäärin 12 minuuttiin ja 6 sekuntiin, kun tavoite oli 6 minuuttia.
Vaihto onnistui sujuvasti vain 41 prosentissa mitatuista tapauksista. Syynä on aikataulujen porrastus: linja 3 saapuu Vähärannikkoon kello 8.12 ja linja 7 lähtee kello 8.19, mutta linja 3 on elokuun aikana ollut myöhässä keskimäärin 5 minuuttia ja 40 sekuntia. Lehtonen myöntää, että porrastus oli suunnitteluvirhe. ”Laskimme vaihtoajan ruuhkattoman liikenteen mukaan, emme aamun todellisen viiveen mukaan”, hän sanoo. Kaupunki aikoo tarkistaa linjan 7 lähtöaikaa marraskuun aikataulukaudelle, mutta muutos vaatii vielä Satakunnan joukkoliikennelautakunnan käsittelyn 12. marraskuuta.
Vaihtojen epäonnistuminen näkyy suoraan matkustajamäärissä: linjan 7 nousijamäärä Vähärannikolta laski 9 prosenttia elokuun ja syyskuun välillä, kun taas linjan 3 nousijamäärä samalla pysäkillä nousi 3 prosenttia, eli kukaan ei ole jäänyt kokonaan pois kyydistä, mutta osa on siirtynyt käyttämään linjaa 3 pidemmälle keskustaan asti.
Pyöräpysäköinti ja liityntä
Keskustan linja-autoasemalle asennettiin elokuussa 48 uutta runkolukittavaa pyörätelinettä, joiden käyttöaste oli syyskuun loppuun mennessä arkisin 61 prosenttia ja viikonloppuisin 19 prosenttia.
Korkein yksittäinen lukema kirjattiin 11. syyskuuta, jolloin 43 telinettä oli varattu yhtä aikaa. Liityntäpysäköinti sen sijaan ei ole lähtenyt liikkeelle odotetusti. Isosannan pysäköintialueelle varattiin 30 autopaikkaa bussimatkustajille, mutta syyskuun aikana niistä oli käytössä keskimäärin 7. Alueen opasteet ovat pieniä. Ne sijaitsevat 40 metrin päässä varsinaisesta sisäänkäynnistä. Tekninen lautakunta käsittelee opasteiden uusimista kokouksessaan 3. joulukuuta.
Mikä ei toiminut lainkaan
Kaksi suunniteltua parannusta ei toteutunut lainkaan mittausjaksolla.
Ensimmäinen oli reaaliaikainen saapumisnäyttö Vähärannikon pysäkillä: laite asennettiin 19. elokuuta, mutta se ei ole ollut yhteydessä taustajärjestelmään kuin neljänä päivänä, ja laitetoimittaja Porin Infratekniikka Oy:n projektipäällikkö Janne Rautio sanoo, että vika on tietoliikenneyhteydessä, ei itse näytössä.
Toinen epäonnistuminen koski linjan 12 jatkoyhteyttä Noormarkkuun, jonka oli tarkoitus aloittaa 1. syyskuuta mutta aloitus siirtyi lokakuun puoliväliin kuljettajapulan vuoksi, ja Porin Liikenteen käyttöpäällikkö Sari Kunnas kertoo, että yhtiöltä puuttuu neljä kuljettajaa eikä rekrytointi ole tuottanut tulosta syyskuun aikana.
Lehtonen pitää kokonaisuutta kuitenkin maltillisen onnistuneena: 18 640 aikaleimasta 71 prosenttia osui enintään 2 minuuttia aikataulusta, kun vanhalla linjastolla vastaava luku oli 64 prosenttia. Seuraava mittausjakso alkaa 7. tammikuuta ja kestää maaliskuun loppuun.